LAPINHULLUUS

"Olen tämän vuoden sisällä reissannut lapissa kiitettävän paljon. Vietin oman lyhyen, mutta sitäkin ihanamman kesälomani myös siellä porojen keskuudessa. Oli ihana nukahtaa mökillä metsän hiljaisuuteen ja herätä aamulla, kun aurinko paistaa ikkunasta." 

Olen pitkään miettinyt ja jopa yrittänyt aloittaa Lapista kirjottamisen niin kuin yläpuolella näkyy, jotenkin se on vain aina tuntunut hankalalta ja, että teksti tökkii. En tiedä miksi. Onko se niin, että kun rakastaa jotain niin paljon, ei halua esitellä sitä muille? Niinkuin kumppanin löytäessä. Ei halua kertoa, mihin rakastui ettei joku toinen rakastu myös?

Minuun on iskenyt lapinhulluus. Huomaan koko ajan katsovani netistä uusia lento- tai junalippuja. Täällä on upeaa. Upeampaa paikkaa en Suomesta keksi. Maisemat, ihmiset, tunnelma. 8 vuoden aikaa. Itseasiassa olin jopa todistamassa tuota sanomaa. Viime Perjantaina patikoimme 9 asteen pakkasessa auringon paistaessa kuura maassa. Jotenkin syksyinen, mutta niin ihanan raikas talvinen keli. Yön aikana taivas satoi maan valkeaksi, ja yhtäkkiä olikin täysi talvi käynnissä.

Huiputimme perjantaina Pirunkurun, jonka olen noussut ennenkin ylös. Silloin oli vaan paljon lunta ja sukset kainalossa, no onnistui se ilmankin!

Jos tarvitset hermolomaa, olet luontoihminen tai haluisit olla. Lähde Lappiin. Jos varat ovat vähissä tai työt/koulu ei anna periksi, pakkaa reppuun termari ja eväsleipä, etsi lähin laavu ja istahda hetkeksi alas. Nauti rauhallisuudesta ja hiljaisuudesta. Unohda hetkeksi ne elämän turhat murheet ja keskity siihen hetkeen. Vaikka elämä on välillä hankalaa, koita muistaa ne hyvät asiat ja panostaa niihin. <3

Noora